Tilaaja: Helsingin yliopisto, tilat ja kiinteistöt
Helsingin vuonna 1834 valmistuneen observatorion on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Rakennuksen merkittävä piirre on kolmen havaintotornin käyttäminen arkkitehtonisina elementteinä ehkä ensimmäistä kertaa rakennustaiteen historiassa. Sama kolmen tornin sommitelma omaksuttiin Pulkovan vuonna 1839 valmistuneeseen observatorioon, jonka välityksellä vaikutteet ovat levinneet laajalle.
Observatorion keskitorniin sijoitettiin rakennuksen valmistuttua niin sanottu Argelanderin refraktori. Tornin huippu on kierrettävä, jotta havaintolaite voitiin suunnata eri osiin taivasta. Nykyinen kiertomekanismi on 1870-luvulta ja insinööri R. Kolsterin suunnittelema. Tornin huippu on samaan aikaan osa rakennuksen julkisivuja ja toisaalta osa havaintovälinettä.
Observatorion merkitys 1800-luvulla oli suuri paitsi astronomisten havaintojen myös maantieteellisten mittauksien ja tarkan kellonajan ylläpitämisen kannalta. Näiden merkitys ulottui aina laivojen navigointiin ja rautatieliikenteeseen.
Livady tutki tornin huipun puurakenteiden ja kiertomekanismin kuntoa ja historiaa. Tutkimuksiin perustuen Livady teki torninhuipun restaurointityöt.
Dokumenttikuvaaja Antti T. Seppäsen / Oiva-Filmi tekemä video esittelee Livadyn restaurointitöitä tornissa. Video on työversio, lopullinen versio päivitetään sen valmistuttua.
